Omaisten tarinat
Toivoa tarinoista
Omaisten tarinat antavat toivoa ja tukea muuttuneessa elämäntilanteessa. Tarinoiden kautta voi myös oppia ymmärtämään, millaista on elämä mielenterveysomaisena.Kun lapsi sairastuu
Matka psyykkisesti sairaan lapsen äitinä
19-vuotiaana sain esikoiseni, täydellisen mustatukkaisen poikavauvan. Pojan isän kanssa tiemme erosivat pian pojan syntymän jälkeen, mutta uskoin pärjääväni lapseni kanssa hienosti kaksin.
Kun vanhempi sairastuu
Olen tyytyväinen siihen, mitä minulle on annettu
Isäni on ollut nuoresta asti masentunut. Masennus todettiin kuitenkin vasta, kun minä olin 8-vuotias. Kun isä irtisanottiin töistä, hänen kuntonsa romahti. Huomasin, että hän muuttui. Olin kuitenkin niin pieni, etten ymmärtänyt, mitä tapahtuu. Isä oli tavallaan kipeä.
Kun puoliso sairastuu
Silmukka kiristyy
Olin yrittänyt kannatella vaimoani jo pitkään. Hyvät ja huonot hetket vaihtuivat aaltoillen, vieden huomaamatta enemmän ja enemmän mukanaan. Näin jälkikäteen ymmärrän, että annoin itseni vajota liian syvälle sairauden määräämiin sääntöihin.
Myötäilyä kumppanin ahdistuksen kuplassa
Tutustuessani kumppaniini suhteen alkuaika oli luonnollisesti oikein miellyttävää ja jännittävää, niin kuin aina kohdatessa jonkun uuden merkitykselliseltä vaikuttavan ihmisen. Seurustelun alkuvaiheessa koin aidosti ja vilpittömästi, että olin löytänyt Maijussa yhteisiä arvoja ja syvällisiä ajatuksia jakavan sielunkumppanin.
Kun sisarus sairastuu
Ikävä veljeä sairauden takana
Muutama vuosi sitten minulla heräsi huoli pikkuveljestäni. Hän kävi koulua, mutta kotona hänen oli hyvin vaikea olla. Kohtelu isän puolelta oli asiatonta. Henkistä väkivaltaa ja alistamista. Ulkoisesti perheessämme oli kaikki hyvin, mutta henkinen ilmapiiri ei ollut terve.
Kun ystävä sairastuu
Haluatko jakaa oman tarinasi?
Ota yhteyttä!
Tomi Keiski
Viestintäkoordinaattori
p. 050 320 9499
tomi.keiski@
finfamipirkanmaa.fi