Omaisten ja kuntoutujien hyvinvointi ja kokemukset sopeutumisvalmennuksesta (08/2019)

Pirkanmaan FinFami toteutti vuosina 2016-2019 järjestämiensä sopeutumisvalmennuskurssien evaluaatiotutkimuksen, josta saatiin tuoretta tietoa omaisten tilanteesta ja hyvinvoinnista sekä kurssien vaikutuksista osallistujien hyvinvointiin.

Omaisten masennusriski osoittautui suureksi. Kursseille hakeutuneista omaisista (n=94) jopa 63 %:lla oli kohonnut riski sairastua itse masennukseen kuormittavan elämäntilanteen johdosta.

Kurssien jälkeen omaisten hyvinvointi oli parempi etenkin kolmen kuukauden kuluttua tehdyssä mittauksessa. Parhaimpina anteina omaiset kokivat lisääntyneen elämänilon ja irtioton arjesta, tilaisuuden tulla kuulluksi ja ymmärretyksi sekä yhteenkuuluvaisuuden tunteen muiden kurssilaisten kanssa.

TUTUSTU raporttiin tästä (PDF): Raportti_Omaisten-ja-kuntoutujien-hyvinvointi-ja-kokemukset-sopeutumisvalmennuksesta_08_2019.pdf

Omaistyön hyvät käytännöt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Ankkuri aallokossa -projektin (2016-2019) loppuraportti

Julkaisu on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittaman Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n Ankkuri aallokossa -projektin (2016 – 2019) loppuraportti. Lähtökohtana projektille oli, että psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tarvitaan selkeät omaistyön käytännöt, joilla tuetaan omaisten ja läheisten hyvinvointia sekä jaksamista. Aloite yhteistyöprojektille lähti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Pitkäniemen sairaalasta, joka Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa toimivat projektin keskeisimpinä yhteistyökumppaneina.

Julkaisu on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka haluavat kehittää omia tai työyksikkönsä omaistyötä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Julkaisussa kerrotaan hyvien omaistyön käytäntöjen kehittämisestä, toteutuksesta sekä juurruttamisesta julkisiin palveluihin. Hyvät omaistyön käytännöt pitävät sisällään sekä omaisille suunnattuja suoria tukitoimia että ammattilaisten omaistyön osaamisen kehittämistä. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen oli yksi projektin keskeisimmistä menetelmistä. Julkaisun lopuksi esitellään THL:n tekemän ulkoisen arvioinnin tulokset.

Ankkuri aallokossa -projektin (2016-2019) loppuraportti on THL:n julkaisema. Sen pääsee lukemaan täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-436-3

Lapsiperheiden huomioiminen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Toivosta turvaa -hankkeen (2017-2021) loppuraportti

Raportti on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n rahoittaman Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n ja Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden Toivosta turvaa -yhteistyöhankkeen (2017–2021) loppuraportti. STEA julkaisi vuonna 2017 Kaikille eväät elämään -avustusohjelman (KEE), jonka tavoitteena oli edistää lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja torjua ylisukupolvista syrjäytymistä. Aihe koskee erityisesti lapsiperheitä, joissa vanhemmalla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Omaistyön hyviä käytäntöjä oli vuosien varrella juurtunut Tampereen avomielenterveyspalveluihin ja psykiatriseen sairaalahoitoon Pirkanmaalla. Myös kokemusasiantuntijuuden merkitys ja painoarvo on mielenterveys- ja päihdepalveluissa kasvanut viime vuosina.

Toivosta turvaa -hankkeen lähtökohtana oli, ettei lapsiperheiden tukeminen aikuisten avomielenterveyspalveluissa ollut kuitenkaan kehittynyt toivotusti. Palveluihin tarvittiin uudenlaisia lapsiperheiden tukemisen malleja, kun vanhempi on sairastunut. Kokemusasiantuntijapohjaisen lapsiperheiden tukimallin kehittäminen aikuisten avomielenterveyspalveluihin vastasi KEE-avustusohjelman tavoitteisiin. Hankkeen avulla tavoiteltiin perheille tarjolla olevan vertaistuen ja tunnistettujen perhetyön menetelmien juurtumista osaksi Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluja. Taustalla olivat koulutuksellisen perhetyön menetelmät sekä voimavarakeskeinen perhetyö, joissa tavoitteena on perheen arjessa selviytyminen haasteista huolimatta, ja yksilöt nähdään aktiivisina toimijoina.

Raportissa kuvataan hankkeen taustaa ja tarvetta, tavoitteita, työmenetelmiä, tuotoksia, tuloksia, vaikutuksia, muutokseen vaikuttaneita tekijöitä ja perhekeskeistä työotetta tukevan osallisuuden mallin juurtumista Tampereen psykiatriaan. Raportissa pohditaan myös, miten hankkeen tuloksia ja tuotoksia tullaan jatkossa hyödyntämään, sekä miten palveluissa jatkossa turvataan lapsiperheiden tarpeenmukaisen tiedon ja tuen sekä vertaistuen saaminen systemaattisesti läheisen ohjautuessa hoitoon avomielenterveyspalveluihin.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että hankkeen myötä lapsiperheiden tukemiseen tähtäävä yhteistyö Tampereen psykiatrian kanssa on vakiintunut, ja palveluissa on lapsiperheille suunnattua tietoa, tukea ja vertaistukea tarjolla. Omaiskokemusasiantuntijuus on osa palveluita ja vertaistukea on perheille tarjolla. Omaisten tukemisen prosessi osana hoitotyötä on päivitetty ja uutena on luotu lapsiperheiden tukemisen polku. Lapsiperheiden huomioiminen on tullut aiempaa systemaattisemmaksi.

Yhteistyössä toteutetulla tuella perheiden osallisuus lisääntyi ja arjen voimavarat vahvistuivat. Perheet voimaantuivat toimijoiksi ja osallisuuskokemus vähensi stigmatisoitumista. Perheitä kuullaan ja palveluita kehitetään yhdessä eri asiantuntijatasoja hyödyntäen.

Toivosta turvaa -hankkeen (2017-2021) loppuraportti on THL:n julkaisema. Sen pääsee lukemaan täältä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-792-0

Omaiset varjoista valoon perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Varjoista valoon -hankkeen loppuraportti 2022-2024

Raportti on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, STEA:n rahoittaman, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n Varjoista valoon -hankkeen (2022-2024) loppuraportti. Hankkeessa kehitettiin mielenterveys- ja päihdeomaisten huomioimista perusterveydenhuollossa ja edistettiin heidän varhaista pääsyään tuen piiriin. Hanke toteutui tiiviissä yhteistyössä Tampereen perusterveydenhuollon kanssa, ensin yhteistyössä Tampereen kaupungin ja vuoden 2023 alusta Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) kanssa.

Tavoitteita olivat mielenterveys-/päihdeasiakkaiden omaisten huomioinnin kehittyminen perusterveydenhuollossa (1), omaisten hyvinvoinnin lisääntyminen sekä osallisuuden vahvistuminen (2), kokemusasiantuntijuuden jalkautuminen perusterveydenhuoltoon (3) ja Pirkanmaan sotekeskusten omaisten tukipolkumallien kehittyminen (4).

Hankkeessa järjestettiin omaisille mm. omais- ja vertaisneuvontaa, vertaistuellisia ryhmiä sekä POP UP -tapahtumia Tampereen sote- keskuksissa. Vertaistukiryhmissä keskityttiin hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistumiseen kehollisin ja keskustelevin menetelmin. Sote- keskuksien ammattilaisille järjestettiin koulutuksellisia infotilaisuuksia omaisten tunnistamisesta ja huomioimisesta sekä räätälöityjä omaistyön koulutuksia. Hankkeessa kehitettiin Puheeksi ottamisen –malli perustason vastaanottotoiminnan ammattilaisten käyttöön, ja se lisättiin sote- keskuksissa käytössä olevaan Hoitukeen. Omaiskokemusasiantuntijuus oli keskeinen osa toimintojen kehittämistä ja toteuttamista.

Omaisten huomioimisen kehittyminen vastaanottotoiminnassa jäi arvioinnin perusteella epäselväksi. Yhteyshenkilöiden vastaukset antavat viitteitä siitä, että myönteistä kehitystä oli hankkeen aikana tapahtunut, mutta omaisten tarpeiden tunnistamista ja huomioimista pitää edelleen vahvistaa säännöllisillä koulutuksilla ja asiasta muistuttamalla. Tulokset antavat viitteitä siihen, että hankkeessa toteutetut omaisryhmät saattavat vahvistaa omaisten positiivista mielenterveyttä. Ryhmät, joiden toteuttaminen oli hanketoimijoiden vastuulla, näyttivät kuitenkin olevan avuksi. Sote-keskusasiakkaat löysivät ryhmät helposti ja ne koettiin hyödyllisinä.

Ammattilaisille suunnattujen luentotilaisuuksien palautteiden perusteella niillä oli myönteinen inspiroiva vaikutus, mutta aikaisempien kokemusten perusteella tiedetään, ettei vaikutus välttämättä ole pitkäaikainen. Peruspalveluiden ja yhdistyksen tuen integraatio jäi suunnitelman tasolle. Myös kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen osaksi peruspalveluita vaatii pitkän ajan ja erityisesti suurten rakenteellisten muutosten aikana se osoittautui vaikeaksi. Omaisten auttaminen kanavoitui vahvasti FinFamin työntekijöiden, vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden vastuulle. Työparityöskentely toteutui ainoastaan hankehenkilöstön piirissä. Hankkeen kehittämistyölle oli suuri lisäarvo, että omaiskokemusasiantuntijuus oli koko ajan helposti saatavilla ja hyödynnettävissä.

Voit lukea loppuraportin (PDF) tästä: Varjoista valoon -hankkeen loppuraportti