Omaisten ja kuntoutujien hyvinvointi ja kokemukset sopeutumisvalmennuksesta (08/2019)

Pirkanmaan FinFami toteutetti vuosina 2016-2019 järjestämiensä sopeutumisvalmennuskurssien evaluaatiotutkimuksen, josta saatiin tuoretta tietoa omaisten tilanteesta ja hyvinvoinnista.

Omaisten masennusriski osoittautui suureksi. 63 %:lla kursseille hakeutuneista omaisista (N=94) oli kohonnut riski masennukseen.

Kurssien jälkeen omaisten hyvinvointi oli parempi etenkin kolmen kuukauden kuluttua tehdyssä mittauksessa. Parhaimpina anteina omaiset kokivat lisääntyneen elämänilon ja irtioton arjesta, tilaisuuden tulla kuulluksi ja ymmärretyksi sekä yhteenkuuluvaisuuden tunteen muiden kurssilaisten kanssa.

TUTUSTU raporttiin tästä (PDF): Raportti_Omaisten-ja-kuntoutujien-hyvinvointi-ja-kokemukset-sopeutumisvalmennuksesta_08_2019.pdf

Omaistyön hyvät käytännöt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Ankkuri aallokossa -projektin (2016-2019) loppuraportti

Julkaisu on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittaman Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n Ankkuri aallokossa -projektin (2016 – 2019) loppuraportti. Lähtökohtana projektille oli, että psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tarvitaan selkeät omaistyön käytännöt, joilla tuetaan omaisten ja läheisten hyvinvointia sekä jaksamista. Aloite yhteistyöprojektille lähti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Pitkäniemen sairaalasta, joka Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa toimivat projektin keskeisimpinä yhteistyökumppaneina.

Julkaisu on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka haluavat kehittää omia tai työyksikkönsä omaistyötä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Julkaisussa kerrotaan hyvien omaistyön käytäntöjen kehittämisestä, toteutuksesta sekä juurruttamisesta julkisiin palveluihin. Hyvät omaistyön käytännöt pitävät sisällään sekä omaisille suunnattuja suoria tukitoimia että ammattilaisten omaistyön osaamisen kehittämistä. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen oli yksi projektin keskeisimmistä menetelmistä. Julkaisun lopuksi esitellään THL:n tekemän ulkoisen arvioinnin tulokset.

Ankkuri aallokossa -projektin (2016-2019) loppuraportti on THL:n julkaisema. Sen pääsee lukemaan täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-436-3

Lapsiperheiden huomioiminen aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Toivosta turvaa -hankkeen (2017-2021) loppuraportti

Raportti on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n rahoittaman Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n ja Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden Toivosta turvaa -yhteistyöhankkeen (2017–2021) loppuraportti. STEA julkaisi vuonna 2017 Kaikille eväät elämään -avustusohjelman (KEE), jonka tavoitteena oli edistää lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja torjua ylisukupolvista syrjäytymistä. Aihe koskee erityisesti lapsiperheitä, joissa vanhemmalla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Omaistyön hyviä käytäntöjä oli vuosien varrella juurtunut Tampereen avomielenterveyspalveluihin ja psykiatriseen sairaalahoitoon Pirkanmaalla. Myös kokemusasiantuntijuuden merkitys ja painoarvo on mielenterveys- ja päihdepalveluissa kasvanut viime vuosina.

Toivosta turvaa -hankkeen lähtökohtana oli, ettei lapsiperheiden tukeminen aikuisten avomielenterveyspalveluissa ollut kuitenkaan kehittynyt toivotusti. Palveluihin tarvittiin uudenlaisia lapsiperheiden tukemisen malleja, kun vanhempi on sairastunut. Kokemusasiantuntijapohjaisen lapsiperheiden tukimallin kehittäminen aikuisten avomielenterveyspalveluihin vastasi KEE-avustusohjelman tavoitteisiin. Hankkeen avulla tavoiteltiin perheille tarjolla olevan vertaistuen ja tunnistettujen perhetyön menetelmien juurtumista osaksi Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluja. Taustalla olivat koulutuksellisen perhetyön menetelmät sekä voimavarakeskeinen perhetyö, joissa tavoitteena on perheen arjessa selviytyminen haasteista huolimatta, ja yksilöt nähdään aktiivisina toimijoina.

Raportissa kuvataan hankkeen taustaa ja tarvetta, tavoitteita, työmenetelmiä, tuotoksia, tuloksia, vaikutuksia, muutokseen vaikuttaneita tekijöitä ja perhekeskeistä työotetta tukevan osallisuuden mallin juurtumista Tampereen psykiatriaan. Raportissa pohditaan myös, miten hankkeen tuloksia ja tuotoksia tullaan jatkossa hyödyntämään, sekä miten palveluissa jatkossa turvataan lapsiperheiden tarpeenmukaisen tiedon ja tuen sekä vertaistuen saaminen systemaattisesti läheisen ohjautuessa hoitoon avomielenterveyspalveluihin.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että hankkeen myötä lapsiperheiden tukemiseen tähtäävä yhteistyö Tampereen psykiatrian kanssa on vakiintunut, ja palveluissa on lapsiperheille suunnattua tietoa, tukea ja vertaistukea tarjolla. Omaiskokemusasiantuntijuus on osa palveluita ja vertaistukea on perheille tarjolla. Omaisten tukemisen prosessi osana hoitotyötä on päivitetty ja uutena on luotu lapsiperheiden tukemisen polku. Lapsiperheiden huomioiminen on tullut aiempaa systemaattisemmaksi.

Yhteistyössä toteutetulla tuella perheiden osallisuus lisääntyi ja arjen voimavarat vahvistuivat. Perheet voimaantuivat toimijoiksi ja osallisuuskokemus vähensi stigmatisoitumista. Perheitä kuullaan ja palveluita kehitetään yhdessä eri asiantuntijatasoja hyödyntäen.

Toivosta turvaa -hankkeen (2017-2021) loppuraportti on THL:n julkaisema. Sen pääsee lukemaan täältä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-792-0

Isäomaiset kaipaavat miehille kohdennettuja palveluja

ITUA (Isille Tukea Arkeen) -hankkeen loppuraportti 2020-2023

Hankkeessa tuettiin isiä, joita huoletti puolison, lapsen, nuoren tai nuoren aikuisen mielenterveys tai päihdehaasteet. Hanke toimi vuosina 2020-2022 Pirkanmaalla 11 kunnassa ja jatkorahoituksen (2023) myötä hankkeessa kehitetyt toimintamallit jalkautettiin koko Pirkanmaan hyvinvointialueelle.

Lähtökohtana hankkeelle oli, että omaistyöhön tarvitaan lisää hyviä käytäntöjä, joilla tuetaan omaistilanteessa elävien isien hyvinvointia ja jaksamista. Omaistilanteessa eläviä isiä ei huomata julkisissa palveluissa eivätkä he lähde herkästi hakemaan apua itselleen. Hyvillä käytännöillä tilanteeseen päästään puuttumaan nopeasti ja tuen myötä pystytään vaikuttamaan sekä isän että koko perheen hyvinvointiin.

Hankkeessa kehitetyt tukimallit vastasivat erinomaisesti omaisroolissa elävien isien tarpeeseen. Isät kaipasivat erityisesti keskustelutukea sekä miehille kohdennettuja palveluita. Vertaisuuden merkitys korostui erityisesti Isä-ryhmissä. Ryhmistä muodostui kannattelevia yhteisöjä, joissa syntyi myös uusia merkittäviä vapaa-ajan ystävyyssuhteita. Vertaistuen myötä asioista pääsi puhumaan suoraan ja tuli ymmärretyksi. Se auttoi myös ymmärtämään, ettei ollut yksin vastaavien haasteiden kanssa. Useat isät kokivat, että Isä-ryhmään osallistuminen oli lisännyt merkittävästi omaa hyvinvointia ja ryhmään tuleminen oli ollut yksi elämän parhaista päätöksistä.

Yksi hankkeen merkittävimmistä tuloksista oli tukea saaneiden isien vahva halu tukea muita vastaavassa elämäntilanteessa eläviä isiä. Tämän vuoksi hankkeessa toteutettujen vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijakoulutusten myötä yhdistykseen saatiin jopa 20 uutta isäomaisen roolissa toimivaa vapaaehtoistoimijaa. Ennen hanketta yhdistyksessä toimi ainoastaan neljä kokemusasiantuntijaisää, mutta hankkeen myötä heidän määränsä kasvoi 15 uudella kokemusasiantuntijalla.

Keskeisimpinä yhteistyötahoina oli kantahankkeen 11 kohdekuntaa sekä Pirkanmaan hyvinvointialue. Yhteistyötä on tehty myös seurakuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyön myötä sote-alan ammattilaiset esittivät kaksi selkeää omaistyöhön liittyvää kehittämistoivetta. Ammattilaiset toivoivat keinoja mielenterveysasioiden puheeksi ottamisen helpottamiseksi sekä lisätyökaluja omaistyöhön. Hankkeessa tuotettu Läheiset puheeksi -työkalusarja vastaa molempiin ammattilaisten esille nostamiin tarpeisiin.

Tässä raportissa kuvataan hankkeen kehittämistyön tavoitteita, työmenetelmiä, tuotoksia, tuloksia, vaikutuksia, haasteita ja käytäntöjen juurtumista. Raportissa pohditaan sitä, kuinka hankkeen tuloksia ja tuotoksia voidaan jatkossa hyödyntää ja siten turvata isäomaisten saama varhaisvaiheen tuki. Raportissa tulee esiin myös omaistilanteessa elävien isien ääni erilaisten sitaattien ja kokemustarinoiden muodossa..

ITUA-hankkeen (2020-2023) loppuraportti on THL:n julkaisema. Sen pääsee lukemaan täältä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-395-9