Olen ollut FinFami Pirkanmaan jäsenenä ja toiminnassa mukana eri tavoin vasta kahden vuoden ajan, mutta olen saanut kokea yhdistystoiminnan rikkauden ja toimivuuden jo monissa eri rooleissa.
FinFamin ovien avautuminen minulle työkokeilun kautta vuonna 2016 auttoi minua oivaltamaan, että olen itsekin mielenterveys- ja päihdeomainen. FinFamin arvot ja toiminta vaikuttivat siltä, että halusin toimintaan mukaan. Omien kokemusteni myötä ja työkokeiluni aikana lähdin mukaan FinFamin omaiskokemusasiantuntijakoulutukseen, jossa omaisen tarinani sai ensimmäisen kerran äänen ja muodon.
Tällä hetkellä toimin mm. omaiskokemusasiantuntijana Toivosta turvaa -hankkeessa, joka on Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n ja Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteishanke. Se keskittyy lapsiperheiden ja perheen arkeen osallistuvien läheisten tukemiseen, kun lapsiperheen vanhemmalla on mielenterveys– ja/tai päihdeongelmia ja perheessä on alaikäisiä lapsia.
Olin oman perheeni ainoa lapsi ja vanhempani alkoholisoituivat pahoin 90-luvun lama-aikana. Kannoin jo ala-asteikäisenä ikätasoani suurempaa vastuuta perheemme arjesta. Huolehdin vanhemmistani, jotka turvautuivat työttömyyden, pilviä hipovien lainankorkojen ja köyhyyden vuoksi alkoholiin yhä useampana päivänä viikossa.
Lapsena ja nuorena kuuluinkin siihen erityisten joukkoon, jota tänä päivänä kutsutaan nimellä nuoret hoivaajat. Useissa muissa maissa tämä näkymättömien lasten ryhmä tunnetaan jo melko hyvin nimellä ”young carers”. He ovat lapsia ja nuoria, jotka kantavat kuormittavaa huolta ja vastuuta arjesta ja mahdollisesti avustavat tai hoitavat sairaita, vammautuneita tai mielenterveys- tai päihdeongelmasta kärsiviä perheenjäseniään, useimmiten vanhempiaan.
Tutkimusten mukaan kaikissa länsimaissa 2 – 8 prosenttia alaikäisistä on nuoria hoivaajia. Suomessa se tarkoittaa vähimmillään 20000 lasta.
Tutkimustieto osoittaa, että pitkäaikaissairaiden ja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien vanhempien lasten kokemuksia yhdistää se, että lapset jäävät kokemusmaailmansa kanssa hyvin yksin – kukaan ei puutu.
Lapsi kannattelee usein omalla toiminnallaan perheen taakkaa ja varjelee salaisuuden muuria. Häpeä, henkinen kuormitus, ikään nähden kohtuuton vastuunkanto tai hoivatehtävät vaikeuttavat kaverisuhteita, harrastamista ja sosiaalista kehitystä. Kasvuvaiheeseen sijoittuvat vastuut ja kuormitus voivat vaikuttaa koko loppuelämään. Kuormitus voi purkautua jälkikäteen – uupumus, burnoutit ja terapia ovat arkipäivää monille aikuiseksi varttuneille nuorille hoivaajille.
Yhteiskunnassamme on tarvetta kehittää ja vahvistaa toimenpiteitä, jotka tukevat kuormittavissa elämäntilanteissa olevia lapsia ja heidän perheitään. Tähän tarpeeseen Mielenterveysomaiset FinFami Pirkanmaa ry:ssä vastataan järjestämällä sopeutumisvalmennustoimintaa, jossa lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia tuetaan kurssi-, ryhmä- ja koulutustoiminnalla.
Toivosta Turvaa -hankkeessa kehitetään niin ikään sekä vanhempia että lapsia ja nuoria tukevia toimintoja, jotka pohjautuvat vertaisuuteen. Näin voidaan ehkäistä lasten ja nuorten liiallista kuormittumista huolenkantotehtävissään ja vanhemmilla on mahdollisuus vahvistua vanhemmuudessaan. Toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien tapaaminen ja vertaistuki auttavat.
Eräs nuori totesi minulle kesällä, että FinFamin nuorten ja miksei aikuistenkin
mottona pitäisi olla #sinäpystyt.
Anne Salminen
Toivosta turvaa -hankkeen kokemusasiantuntija