Huppu huolehtivat nuoret -hanke toteutti kyselyn, johon vastasi 673 nuorta (13–20-vuotiasta). Kyselytulosten perusteella 44 %:lla on läheinen, jolla on mielenterveyteen ja/tai päihteidenkäyttöön liittyviä haasteita.
Selvityksen keskeinen viesti on, että tukea tarvitaan jo 13–15-vuotiaille. On huomionarvoista, että läheisen tilanne voi aiheuttaa huolta ja kuormittaa nuorta merkittävästi jo pelkällä olemassaolollaan. Emotionaalinen hoiva voi ilmetä esimerkiksi muiden tukemisena sekä omien tunteiden ja tarpeiden hallintana ja säätelynä siten, ettei tule aiheuttaneeksi ylimääräistä taakkaa tai huolta.
Lehdistötiedote, julkaisuvapaa
Nuoret kantavat huolta läheisistään
Uusi selvitys paljastaa nuorten kuormituksen Tampereella
Tampereella toteutettu uusi kysely vahvistaa huolestuttavan ilmiön: nuoria kuormittaa läheisen mielenterveys- ja päihdehaasteet. Näitä nuoria kutsutaan huolehtiviksi nuoriksi. Heidän tilanteestaan on tähän asti ollut vain vähän tietoa.
Nyt julkaistut tulokset osoittavat, että jo 13–15-vuotiaat kokevat merkittävää huolta läheisistään. Kyse ei ole ainoastaan perheenjäsenistä: myös ystävien pahoinvointi kuormittaa nuoria voimakkaasti.
Nuoren maailmassa ystävyyssuhteet ovat keskeisiä. Kun ystävä voi huonosti, nuori ei jää sivustakatsojaksi, vaan kantaa usein vastuuta ja huolta. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että ystävien ohella huomattavan usein kyseessä on perheenjäsen, jolla on mielenterveyden ja/tai päihteiden käytön haasteita. Kun kyse on perheenjäsenestä, nuori asuu usein hänen kanssaan samassa taloudessa, jolloin läheisen haasteet voivat olla erityisen läsnä nuoren arjessa ja vaikutukset hyvinvointiin merkittävämpiä.
Kuormitus kasvaa iän myötä – seuraukset voivat olla vakavia
Kyselyn mukaan kuormitus lisääntyy entisestään 16–18-vuotiaiden kohdalla. Huoli ei ole yksittäinen tunne, vaan se näkyy nuorten arjessa monin tavoin. Se vaikuttaa esimerkiksi syyllisyyden tunteena siitä, ettei osaa tai jaksa auttaa. Nuorilla esiintyy myös keskittymisvaikeuksia ja muutoksia omassa mielialassa ja jaksamisessa.
Aiempi tutkimusnäyttö vahvistaa huolen vakavuuden: merkittävä osa läheisestään huolta kantavista sairastuu ajan myötä myös itse. Tämä ei aiheuta pelkästään inhimillistä kärsimystä, vaan kasvattaa myös yhteiskunnallisia kustannuksia.
Ammattilaisille: huomioikaa myös huolehtivat nuoret
Tulokset muistuttavat, että mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat aina useampaa kuin yhtä ihmistä. Siksi myös sairastuneen lähellä olevat – mukaan lukien lapset ja nuoret – on huomioitava systemaattisesti. On myös tärkeää jatkaa huolta kantavien nuorten tavoittamista tutkimuksissa, jotta heidän tilanteistaan saadaan ajantasaista ja kattavaa tutkimustietoa.
Ennaltaehkäisy on tärkeää
Selvityksen keskeinen viesti on, että tukea tarvitaan jo 13–15-vuotiaille. On huomionarvoista, että läheisen tilanne voi aiheuttaa huolta ja kuormittaa nuorta merkittävästi jo pelkällä olemassaolollaan.
Kun nuorille kerrotaan huolen kantamisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä, he voivat tunnistaa tällaisen tilanteen omalla kohdallaan ja ymmärtää läheistilanteesta aiheutuvaa kuormitusta.
Mitä paremmin nuorten mielenterveyteen liittyvää oireilua pystytään ennaltaehkäisemään ja takaamaan nuorten avun saaminen varhaisessa vaiheessa, sitä paremmin pystytään ehkäisemään myös niistä syntyviä taloudellisia kustannuksia.
Leikkaukset heikentävät nuorten turvaverkkoa
Samaan aikaan, kun tuen tarve kasvaa, tukiverkkoja heikennetään. Tampereella on leikattu koulujen resursseja vähentämällä mm. kouluvalmentajien määrää. Kouluvalmentajat ovat nuorelle turvallisia aikuisia, joille voi puhua omaa mieltä kuormittavista murheista.
Lisäksi sote-järjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat merkittäviä. Vuoden 2024 STEA-avustukset sotejärjestöille olivat 384 miljoonaa euroa. Vuodelle 2025 avustustaso leikattiin jo 274 miljoonaan euroon. Nykyinen Suomen hallitus päättänyt tiputtaa avustusmäärän ensi vuodelle 190 miljoonaan euroon eli sotejärjestöjen toimintaedellytyksistä on leikattu kolmessa vuodessa yli puolet pois.
Nyt tehtävät leikkaukset kohdistuvat yhteiskunnassamme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin. On selvää, että lyhyen aikavälin säästöt johtavat pitkällä aikavälillä suurempiin kustannuksiin.
Kyselyn toteutus: Huppu huolehtivat nuoret -hanke, joka toimii Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n alla.
Lisätietoja: Tarkempia tietoja on saatavilla kyselystä toteutetusta raportista sekä lyhyemmästä koosteesta. Ne löytyvät täältä:
- Huolehtivat nuoret -kyselyn raportti – https://www.finfamipirkanmaa.fi/wp-content/uploads/huolehtivat-nuoret-kyselyn-raportti-2025-julkaistu-18062026.pdf
- Huolehtivat nuoret -kyselyn tulokset – https://www.finfamipirkanmaa.fi/wp-content/uploads/huolehtivat-nuoret-kyselyn-tulokset.pdf
Lisätietoja antavat:
- Pirkanmaan FinFamin toiminnanjohtaja Silja Lampinen
040 719 9262, silja.lampinen@finfamipirkanmaa.fi - Huppu-hankkeen hankevastaava Jenni Tenkula
050 389 2166, jenni.tenkula@finfamipirkanmaa.fi - Huppu-hankkeen hanketyöntekijä Jyri Blomqvist
040 719 9355, jyri.blomqvist@finfamipirkanmaa.fi - Pirkanmaan FinFamin viestintäkoordinaattori Tomi Keiski
050 320 9499, tomi.keiski@finfamipirkanmaa.fi